PPP = Pitää Pystyä Perusasioihin

Jos yrität aloittaa huipulta, ei ole suunta kuin alaspäin.

Tämä blogikirjoitus sai alkupontensa muutama päivä sitten julkaistusta Ylen jutusta “Vuodesta toiseen puntteja, muttet jaksa nousta portaita? Yksipuolinen treenaaminen ei kehitä kokonaisvaltaisesti”. Hyvä juttu, joka sai ajattelemaan lisää, mikä kuntoilijoiden treenaamisessa menee pieleen. Päädyin perusasioihin.

Olet varmaankin kuullut “kolmen P:n säännöstä” puhuttaessa “PK-lenkeistä”? Eli Pitäisi Pystyä Puhumaan, jotta PK-lenkin teho olisi tarpeeksi matala. Pitää edelleen paikkaansa. Haluaisin lisätä kuntoiluun, ja varsinkin tavoitteelliseen sellaiseen, myös toisen kolmen P:n säännön.

Pitää Pystyä Perusasioihin.

Liikunta- ja hyvinvointiala sekä median kirjoittelu em. aiheista tarjoaa käytännössä vain pienien yksityiskohtien tarkastelua ja “ratkaisuja”. On mitä kummallisempia lisäravinteita, teknisiä apuvälineitä, harjoitusmetodeja, parempia ja nopeampia liikuntavälineitä sekä mullistavia uusia lajeja. Näillä ei ole mitään merkitystä pitkällä aikavälillä, jos perusasiat eivät ole kunnossa.

Mitä sitten ovat perusasiat? Lyhyesti: treenin, ravinnon ja levon tasapaino sekä nousujohteinen ja järkevästi ohjelmoitu sekä toteutettu harjoittelu. Jälkimmäiselle taas edellytyksenä on lajin vaatimat taidot, perustaitojen (voima, kestävyys, nopeus, liikkuvuus) lisäksi. Otetaan muutama esimerkki.

Jos treeniä tulee liian paljon liian nopeasti, mennään syvälle metsään, nopeasti. Yleensä vammaudutaan jo helmikuussa, jos on aloitettu tammikuun alusta, ja innostus loppuu. Jos ennen ei ole tehnyt mitään liikunnallista, sopiva annostus alkuun olisi esim. 2-3 kertaa viikossa kevyttä liikuntaa. Jos taas vedät tai olet vetänyt jatkuvasti ns. punaisella maksimia vasten, onko kehitys pysähtynyt? Veikkaan, että on (miten se lepo?). Pikavoittoja ei ole. Jos ravinnon määrä ei vastaa kulutusta, mistä se energia sitten otetaan? Edellytyksistä kehittyä pitkällä ajalla. Jos taas ravinnon laatu on todella heikoilla kantimilla, ei sitä isossa kuvassa pelasteta yhdellä tai useammallakaan lisäravinteella tai yksittäisellä ruoka-aineella.

Jos lajitekniikka on heikko, ei sitä pelasta se, että käytetään jotakin apuvälinettä korjaamaan tätä puutetta. Tekniikka pitää korjata tekniikka- tai muilla harjotteilla. Jos uinnissa asento on laahaava, ei ratkaisu ole kelluttavat housut tai pullari. Jos liikkuvuutesi ei salli käden menemistä ilman vastusta tai liikettä lajitekniikan kannalta välttämättömään asentoon, voiko tekniikka kehittyä silloin pelkällä lajiharjoittelulla? Ei. Esimerkiksi jos uinnissa käsi ei nouse suorana ylös kuivalla maalla vaan jää reilusti koukkuun, on aika vaikea tehdä tehokasta käsivetoa.Jos et pääse ilman painoja syväkyykkyyn, lieneekö hyväksi mennä painojen kanssa alas asti isoimmat levykiekot kantapäitä korottaen? Tai jos et tiedä, mitä olet tekemässä ja mitä harjoituksella pitäisi saavuttaa, voi olla, ettei kehitys näy ainakaan siellä missä luulit. Leuanveto ei esimerkiksi ole olkapääliike.

Kun perusasiat ovat kunnossa, voi keskittyä yksityiskohtiin. Niihin pieniin asioihin, joilla voi olla pientä, mutta joskus jopa ratkaisevaa vaikutusta siihen, voitetaanko maailmanmestaruus vai ei. Vasta huippu-urheilijoilla perustekemisen taso on niin korkealla tasolla – sen pitää olla, että yksityiskohdilla alkaa olla jo merkitystä. Pitää kuitenkin muistaa, että huippu-urheilijat elävät sitä elämää päivittäin, johon harva työssäkäyvä harrastelija pystyy käytännössä. Silti eron (huippu-)urheilijan ja harrastelijan välillä näkee kauas. Vai teitkö kunnolliset verryttelyt viime harjoituksessasi, alkuun ja loppuun siis..?

Valmentajan näkökulmasta molemmat PPP:t ovat melkoisia haasteita. Valmennettava haluaa tuloksia nopeasti ja harjoitusohjelmasta mahdollisimman monipuolisen kikkoineen päivineen. Vaikka hän ei pysyisi kunnolla yhdellä jalalla pystyssä toisen jalan liikkuessa tai kuperkeikkaan ei koordinaatio riitä. Se onkin sitten erillisen kirjoituksen tai foorumin paikka, miksi näin monen aikuisen kohdalla on päässyt käymään.

Mika
Kirjoittaja on valmentaja, jonka perusasiat vuosia sitten olivat säännöllisen liikunnan alkaessa niin hukassa, että niitä vahvistetaan vieläkin. Nimimerkillä kolmas vuosi kyykkäillen kepillä.

Viime ja alkuvuoden kuulumisia sekä MMC

Siitä on nyt reilu kaksi vuotta, kun perustin yrityksen ja siirryin liikunta-alan yrittäjäksi. Näihin kahteen vuoteen mahtuu paljon, niin pettymyksiä kuin onnistumisiakin. Näiden kahden vuoden aikana oma ammattitaito on ottanut huomattavia harppauksia eteenpäin jopa näin itse arvioiden. Kiitos lukuisten koulutusten, kollegoiden vertaistuen ja erityisesti asiakkaiden. Matka on ollut kokonaisuudessaan mukava ja opettavainen. Myös valmennettavat ovat onnistuneet – viime vuoden triathlon- tai juoksukisoissa jokainen viivalle päässyt valmennettava tekivät omat ennätyksensä. Suurimman osan kanssa valmennus jatkuu edelleen. Osaa kohtasi valitettavasti loukkaantumisia tai muita elämän esteitä ja kisastartit jäivät odottamaan tulevia kausia.

Kestävyyskuntoilijoiden liikuttaminen, kuntotestaaminen ja valmentaminen voimaharjoitteluineen ovat edelleen ydinosaamistani. Suurena lisänä tähän olen yhä enemmän ottanut ja tulen ottamaan kehonhuollon, kehonhallinnan ja liikkuvuusharjoittelun palvelut. Tähän on henkilökohtaiset syyt. Reilun parin vuoden tiedonhankinnan, fysioterapian ja ennen kaikkea päivittäisen tekemisen vuoksi kehoni on terveimmässä ja suorituskykyisimmässä kunnossa kuin koskaan. Viime vuoden puolella aloin haalimaan koulutuksia aiheesta ja vuoden alussa aloitin Anatomy Trains -koulutusputken ja jo ensimmäiset koulutuspäivät ovat avanneet hurjasti näkemystä kehosta ja sen analysoinnista. Kiitos vaan kouluttaja AP:lle! Tästä tulee hyvä.

Jos kroppasi ei toimi kunnolla, uskon vahvasti, että suurimmassa osassa tapauksista käänne parempaan on tehtävissä, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja valtavan määrän tekemistä. “Ei susta enää juoksijaa tule”, “et pysty siihen” tai muun vastaavan heiton sanonut terveydenhuoltoalan ammattilainen kannattaa jättää omaan arvoonsa ja vaihtaa seuraavalle ammattilaiselle, joka uskoo muutokseen. Harvoin esteenä nimittäin on mitään rakenteellista tai muuta estettä vaan este on lähinnä päässä.

Aloitin tammikuussa myös triathlonvalmentajakoulutuksen taso 2:n Vierumäellä. Jo viime vuoden taso 1 oli erinomainen ja samalla kaavalla jatketaan Hagqvistin Antin johdolla. Erinomaista oppia ja ajatusten vaihtoa triathlonista sekä kestävyysurheilusta tiedossa taas maaliskuussa jatkuen aina syksyyn asti.

Sitten käytännön asiaan. Rekisteröin vuoden alussa valmennustoiminnalleni aputoiminimen, Mika Martikainen Coaching, eli jonka sivuilla juuri parhaillaan olet. Tällä nimellä toteutan jatkossa kaikki liikunta-, personal training- ja hyvinvointivalmennukset. Murtokohta Oy jää kuitenkin taustayhtiöksi ja varmastikin alkuvaiheessa molemmat pulpahtelee esille. Tähän liittyen myös sosiaalisen median kanavat muuttavat nimiä. Tällä muutoksella tavoittelen edelleen entistä henkilökohtaisempaa ja ammattimaisempaa valmennusotetta sekä näkyvyyttä ja selkeämpää eroa muuhun tekemiseen. Yhteystiedot pysyvät samana.

Olen muuttanut samalla myös tuotteitani ja tehnyt niistä entistä valmiimpia paketteja. Lähiaikoina tarjolle tulee myös kehonhuoltoon liittyviä palveluita sekä erilaisia ryhmävalmennuksia esim. uinnin ja juoksun osalta. Vapaauinnin tekniikkakoulu, anyone? Kannattaa siis seurata sosiaalisessa mediassa ja liittyä etusivulta sähköpostilistalle, niin saat tiedon uutuuksista tuoreimmillaan.